Pidentääkö nauru ikää ? Parantaako huumori? Voiko elämästään ottaa iloa irti , vaikka mieli on maassa tai vakava sairaus koittelee? Lääketiede ja psykologia ovat viime vuosikymmeninä kiinnostuneet ilon ja huumorin vaikutuksista sairauteen ja tervehtymiseen. Mielenkiinto on poikinut lukuisia tieteellisiä tutkimuksia tunteiden, sairauksien ja paranemisen välisistä yhteyksistä. Nykyaikaisessa lääketieteessä kaikki psyykkiseen viittaavaa oli pitkään samaa kuin häiriö. Vasta myöhemmin on alettu nähdä ihmisen tunne-elämä myönteisemmästä, terveyden säilyttämisen ja edistämisen näkökulmasta. Myönteisetkin tunteet ovat sallittuja tutkimuksen kohteina, ja niitä on alettu hyödyntää myös hoitotyössä. Tunnetilat, tunne-elämän tasapaino ja tunteiden käsittely vaikuttavat monin tavoin elimistöön ja käsitykseen itsestä ja elämästä.
Terveydentila ja kokemus itsestä puolestaan vaikuttavat vahvasti tunne-elämään. Masentuneet, elämänilonsa menettäneet ja itsensä yksinäisiksi kokevat ovat tavallista alttiimpia sairastumaan. He eivät jaksa tavoitella elämäniloa, ja heidän riskinsä luopua elämästä ennen aikojaan on suurentunut. Kyky käyttää huumoria kertoo siitä, että ihminen on tyytyväinen omaan elämäänsä. Elämän ilon puuttumisen yhteydet terveyteen ja sairastuvuuteen on ollut melko helppo osoittaa tieteellisesti. Vaikeampaa on saada vastauksia siihen, millä lailla ilo ja nauru edistävät hyvinvointia ja miten niitä voitaisiin käyttää yhtenä hoito- ja apukeinona raskaissa elämänvaiheissa. Nauruterapiaa ? Ilo, kuten muutkin tunteet , tuntuu ruumiissa. Nauru saa hengityksen kulkemaan vapaammin, ja se vapauttaa elimistön endorfiineja, jotka helpottavat myös psyykkistä kipua. Henkisiksi lääkkeiksi on tarjottu myös helpolta kuulostavia elämänohjeita: "ole iloinen ja voi hyvin","naura itsesi terveeksi tai ota huumori avuksi, kun on vaikeaa". Nauru on kaikkien positiivisten tunteiden vertauskuva. Usko , toivo, rakkaus, elämänhalu, iloisuus, luovuus, leikkisyys, luottavaiset odotukset ja toiveet- kaikilla näillä on terapeuttista merkitystä, eikä niitä sairastuessakaan pidä siirtää sivuun, vaan niistä on pyrittävä pitämään tavoitteellisesti huolta. Mikä tahansa-positiivinen, mitä elämästään voi sairaanakin löytää, on avuttomuuden vastalääkettä.
Kriisi voi syventää iloa Nauru voi tarttua vastustamattomasti mutta voi myös katketa kuin veitsellä leikaten. Iloa ei voi pakottaa esiin, mutta sitä voi herätellä ja sille voi tarjota mahdollisuuksia. Joskus masennus vie ilon vuosiksi löytymättömiin. Missään ei tunnu olevan aihetta nauruun. Suru ja erilaiset menetyksen ja pettymyksen kokemukset vaativat oikeutta tulla ensin kohdatuiksi, vasta sitten tulee tilaa ilolle. Ilo , ja nauru ja huumori ovat surun, kaipauksen ja elämänkipeyden sukua. Monesti ne ilmenevät rinnakkain, vuorottain ja limittäin. Huumorintaju voi olla myötäsyntyinen lahja, mutta se kehittyy myös. Ilo ja huumori ovat hyviä selviytymiskeinoja vaikeissa elämäntilanteissa ja totunnaisesta irrottajia arkipäivän keskellä. Iloa ei kuitenkaan voi määrätä reseptillä, eikä huumori tarjoa oikotietä kipeiden asioiden ohi. Ilosta ja huumorista pidetään huolta parhaiten, kun puolustetaan mahdollisuuksia vastavuoroiseen kanssakäymiseen sekä kokemusten ja tunteiden ilmaisemiseen ja jakamiseen.